Siemennestetutkimus

Näin valmistaudut tutkimukseen

Siemennestetutkimus tulee suorittaa aikaisintaan kuusi kuukautta ennen koeputkihedelmöitystä (IVF) tai muita hedelmöityshoitoja (ICSI, FET, IUI ja hoidot lahjamunasoluilla).

Koska siittiöiden kehitys tapahtuu kolmen kuukauden jaksoina, suositamme, että miesasiakas teettää aina ennen suunniteltua hedelmöityshoitoa tuoreen siemennestetutkimuksen. Silloin tutkimus tuottaa tarkan ja ajantasaisen käsityksen siittiöiden laadusta ja auttaa suunnittelemaan sopivan hedelmöityshoidon.

Jotta tutkimus tuottaisi totuudenmukaisia tuloksia, potilaan tulee pidättyä yhdynnästä 2–7 päivää ennen tutkimusta. Varaa aika näytteen antamiseksi klinikalta.

Mitä tutkimuksia voidaan tehdä?

Siemennestetutkimus eli perustutkimus: siemennesteen yleinen tutkimus, jossa määritetään siemennesteen määrä, siittiötiheys, siittiöiden liikkuvuus ja morfologia eli normaalien siittiöiden osuus. Lisäksi tarkistetaan välilliset tulehduksen tunnusmerkit, pH, pyöreiden spermatidien määrä ja reaktiiviset happiradikaalit.

Siemennesteen perustutkimus luo suppean katsauksen miehen siittiöiden tilasta. Perustutkimuksella ei saada selvitettyä useita tärkeitä hedelmättömyyden syitä, joita voivat olla esimerkiksi erilaiset tulehdukset tai autoimmuniteettitauti. Suosittelemme, että ensimmäisen kerran annetulle spermanäytteelle tehdään perustutkimuksen lisäksi myös lisätutkimuksia. Tämä edistää oikeiden hedelmöityshoitojen valintaa ja niiden onnistumista. Asiakkaalle se säästää aikaa ja rahaa.

Lisätutkimuksissa seurataan:

  1. Leukosytospermia: Tutkitaan tulehdusta osoittavien valkosolujen eli leukosyyttien esiintymistä siemennesteessä. Tämä tutkimus auttaa selvittämään tulehduksen esiintymistä sukupuolielimissä ja eturauhasessa, muun muassa piilevästi etenevää tulehdusta.
  2. Autoimmuniteettikoe: Tutkimus selvittää, voiko pariskunnan hedelmättömyyden syynä olla vasta-aineiden olemassaolo siittiöiden pinnalla. Vasta-aineet estävät siittiön yhdistymistä munasoluun.
  3. Siemennestetutkimus pesun kanssa: Tehdään siittiöiden toimivuuden määrittämiseen. Kannattaa tehdä potilaalle, jolla on siittiöiden liikkuvuuden ongelmia. Tulos osoittaa, kuinka paljon siittiöiden liikkuvuus paranee pesun jälkeen. IVF-hoidossa on tärkeää, että yli 50 % siittiöistä on liikkuvia. Tutkimus auttaa valitsemaan oikean hoitotaktiikan koeputkihedelmöitykseen.
    Elinvoimaisuuskoe: Osoittaa siittiöiden elinvoimaisuuden ja hedelmöityskyvyn hedelmöitysliuoksessa 24 tunnin kuluttua. Siittiöt katsotaan hedelmöityskykyisiksi, jos niiden liikkuvuus 24 tunnin päästä on ≥ 50 %. Tämä koe auttaa ehkäisemään mahdollisen epäonnistumisen IVF-hoidossa ja valitsemaan ICSI-hoidon.
  4. Interleukiini 6–8 -koe: Koetta käytetään siemennesteen interleukiinipitoisuuden määrittämiseen. Interleukiinitason nousu on haitallinen tekijä ja tärkeä kriteeri tulehduksen arvioinnissa. Tällä kokeella voidaan selvittää kroonisia tulehdusprosesseja.
  5. HaloSperm: Kokeella voidaan erottaa fragmentoitunutta DNA:ta eli katkeamia sisältäviä siittiöitä normaaleista ja arvioida silmämääräisesti niiden osuutta. Raskaaksi tulemattomuuden tai raskauden katkeamisten syynä voi olla sperman DNA:n fragmentaatio. Tutkimuksen avulla voidaan päättää, tuleeko ennen koeputkihedelmöitystä suorittaa miehelle hoito. Se auttaa myös valitsemaan oikean koeputkihedelmöitysmenetelmän. Raskaaksi tulemattomuuden lisäksi DNA:n katkeamat voivat vaikuttaa merkittävästi lapsen terveyteen ja geenistöön. Huom! Siittiöiden perustutkimus voi tuottaa täysin normaalin tuloksen, koska kyseinen tutkimus ei osoita katkeamia. HaloSperm-koetta määrällisesti tarkempi menetelmä on SDI-tutkimus.
  6. SDI-tutkimus: Toteaa DNA:n katkeamia siittiöissä ja sillä on edellistä menetelmää suurempi tarkkuusaste. Erilaiset tutkimukset ovat todistaneet, että yli 25-prosenttinen katkeamien osuus vaikeuttaa merkittävästi raskaaksi tuloa (sekä yhdynnässä että koeputkihedelmöityksessä). Tämä koe suoritetaan yhteistyössä SPZ-laboratorion kanssa (www.spzlab.com). Tutkimus kannattaa tehdä ennen suunniteltuja IUI-toimenpiteitä. Myös muut koeputkihedelmöitysmenetelmät tuottavat paljon paremman tuloksen, jos katkeamia on hoidettu etukäteen.

Siemennestetutkimuksen normiarvot (WHO 2010)

Spermogrammin perustutkimuksen kriteeriRaja-arvo
Siemennesteen tilavuus≥ 1,5 ml
Siittiötiheys≥ 15 miljoonaa / ml
Siittiöiden kokonaismäärä siemensyöksyä kohden≥ 39 miljoonaa
Siittiöiden liikkuvuus≥ 40 % liikkuvia siittiöitä (A+B+C %)
Siittiöiden ulkomuoto≥ 4 % ihannemuotoisia siittiöitä
Siemennesteen pH≥ 7,2
Pyöreiden spermatidien määrä≤ 1 miljoona / ml

Kysy lisää